Tästä kirjasta olen hakenut paljon pieneltä näyttävää, mutta suuresti tuntuvaa ajattelemista. Kuten esimerkiksi:

 

Kaikki kun eivät ole yhtä huonomuistisia kuin minä.Minä kylläkin olen harrastanut myös muuta sukututkimusta, kun minulla on vain yksi lapsenlapsi, johon en kovin paljon ole voinut tutustella, kun näen häntä niin harvakseltaan.

"On se sinullekin annettu tehtävä jouluna ja joulun jälkeen. Iloksi sinutkin on luotu. Iloa viemään, valoa ja lohdutusta..."

Suoranaista lohdutusta - itkunsekaista, mutta silti kohottavaa - Maaria Leinosen Joulurunosta vuodelta 1984, josta tuo yllä oleva lausekin on siihen lainattu.

Yritän kouluttaa satuttavaa sydäntäni ja yhä uudestaan sytyttää uusia kynttilöitä sammuneiden tilalle. Koetan rimpuilla kiinni arjessa. En useinkaan muista, mitä edellisinä päivinä on tapahtunut. Tulevien päivien huoneet puolestaan joudun kalustamaan joka kerran niitä ajatellessani uudelleen, koska mikään muu kuin murhe ei jätä muistijälkeä mielessäni.

Tänään siivosimme ensimmäisen kerran pitkään aikaan itse ja totesimme, että tämä kerta saakin nyt sitten jäädä viimeiseksi. Erikin selkä ei sitä enää kestä ja minun Sinukseni ei sitä hyväksy. Oli miten oli, niin matot lattioilla sekä sohvan ja tuolien huovat ja tyynyt saatiin vaihdettua joulun värisiin. Ja tuota asiaa en voi edes unohtaa, koskapa näen ne herättyäni.

Ensimmäisen kerran tältä adventilta sytytin verannan lyhtyihin kynttilät. Olin aikaisemmin syksyllä ostanut tosi paljon lämpö- ja lyhtykynttilöitä, joita pitäisi nyt muistaa käyttää.

Huomenna Vaasaan vaihtamaan lahjoja ja juomaan joulukahvit. Ja siitä parin päivän päästä junalla Helsinkiin viettämään joulua yhdessä Emman kanssa. Kotiin tultuamme, ensimmäisenä arkipäivänä, Erik Vaasaan luustokarttatutkimukseen mahdollisten etäispesäkkeiden paikantamiseksi. Sitten alkaa syöpähoito. Ja minulla vielä tammikuun aikana toimenpide, jolla oma sydämensyke sammutetaan ja sydän jätetään tahdistimen varaan. (Toisin sanoen siis Sinukselta otetaan nirri pois.)

Hajanainen, masentava kirjoitus. Ehkä ehdin ja jaksan vielä saada aikaan yhden jouluisemman päätösjutun.